Putro ei ole tästä moksiskaan, sillä hän toteaa hymähtäen, että hänen kokkailurepertoaarinsa on yhtä laaja kuin hänen musiikissaan käyttämänsä nuottien määrä.

”Ei mua silti jännittänyt lähteä mukaan kokkaamaan ravintola Ilvekseen, koska tiesin, että en ole keittiössä yksin. Kuten en maailmassakaan”, toteaa Samuli Putro filosofiseen tyyliinsä.

Tällaiset filosofiset pohdinnat tahdittavat Putron artistimenupäivää siinä samassa, kun pelmeneitä pyöritellään, crème bruléetä liekitetään ja hollandaisea vatkataan sakeaksi.

”Yleensä, jos Tavastialta lähestytään jonkin asian tiimoilta, niin se ei voi olla kuin hyvä juttu”, hän nauraa.

Hollandaisen kanssa formulavarikkohetket

Arkisin Putron keittiössä syntyy aamiaismunakkaita, vaikka artisti ei sanojensa mukaan ole aamiaisihminen, vaan pärjää hedelmillä ja pähkinöillä. Pasta ajaa päivällisen virkaa ja jääkaapin uumenissa asustelee yleensä pestopurkki, rapeaa lehtikaalia, tomaatteja ja kananmunia.

”Ruokailen enimmäkseen ulkona. Olen huono tilaamaan ruokaa kotiin. Ravintolailta on oiva tapa aloittaa illanvietto.”, Putro kertoo.

”Tykkään paikoista, joihin on helppo mennä, kuten ravintola Ilves”, Putro vinkkaa.

”Ravintoloissa syönti liittyy popkulttuuriin ja ajassa oleviin asioihin. Ravintoloissa näkee, mitä ajassa tapahtuu, kuulee juoruja, näkee ihmisiä, muotia… Nämä asiat kiinnostaa mua.”

Pandemia-aikana ravintolaruokailut ovat vaihtuneet pienessä kaveriporukassa kokkailuun. ”Yhdessä kokkaaminen on mukavaa ajanviettoa ja tapa viettää iltaa.”

Putro toimii keittiössä rauhallisesti ja ainakin ulkoapäin katsottuna jännittämättä, mutta paljastaa kuitenkin päivän jälkeen, että pientä hermostusta oli ilmassa, kun hollandaisen kanssa oli kriittiset formulavarikkohetket. Mutta siitäkin selvittiin.

Pelmenit kuin pieniä esineitä

Putron menun alkuruokaa varten keittiöpäällikkö ohjeistaa Samulia pienten lanttutäytteisten pelmenien valmistamisessa. Pelmenit Putro valitsi menulleen, sillä hänellä oli niistä positiivisia muistoja.

’Nämä ovat kuin pieniä esineitä, karjanlanpiirakoita, Putro ihastelee pelmeneitä taitellessaan.

Kun päästään maistamaan valmiita, kirkkaassa kasvisliemessä kypsytettyjä lanttu-inkivääripelmenejä hunaja-smetanalla maustettuna, Putro on tyytyväinen.

Vapise Savoy, sillä Ilveksessä valmistettujen pelmenien maku peittoaa Putron mukaan heittämällä tuossa ikonisessa ravintolassa nautitut. Putro ihastelee myös Wieninger Wiener Gemischter Satz valkoviinin ja pelmenien maistuvaista makukomboa.

’Hienosti viinin sitruksiset aromit nousevat esiin näiden pelmenien kanssa. Viini avasi pelmenien maun’

Putro rankkaakin menun maistelun jälkeen pelmenit menunsa kohokohdaksi.

Röyhkeä viini kruunaa ruoan

’Esittäisin rentoa ja valmistaisin jotain spagettiasiaa, Putro maalailee vastausta kysymykseen hurmausruoastaan. ’Sillä kuka pastassa epäonnistuisi koskaan.’

’Lisäksi paistaisin asioita näyttävän näköisesti, heittäisin basilikaa päälle. Koko hommassa saisi olla paljon liikettä. Ja jos hurmattava tarjoaisi apuaan, huikkaisin, että homma hallussa.’

Pöytään Putro nostaisi jonkun röyhkeän viinin, sillä hänen mukaansa hyvä viini tekee mistä tahansa ruoasta hyvää. Muutoin Putro tunnustautuu vedenjuojaksi, sillä ’viiniä kun ei voi juoda aamusta iltaan.’

Röyhkeä viini, kerropa tästä lisää?

’Kun tuurilla löytää jonkun viinin ja kassalla tajuaa, että juoma on kalliimpi kuin normaalisti ostan.

Sitten nolottaa. Ajatellaan, että rahamies tuli viiniostoksille, Putro hauskuuttaa ja nostaa esimerkkinä esiin Chateauneuf -du-Pape-viinit.

’Aiemmin en juonut valkoviiniä ollenkaan. Nyt en osaa eritellä kumpi on parempaa. Juon surutta myös punaista kalan kanssa ja muutun syksyllä punkkumieheksi.’

Metsästäjän poika

Putro kertoo, että hän ei juurikaan ole syönyt lihaa sitten ysärin, ihan ilmastopoliittisista syistä eikä lihaa osaa laittaa. Rundilla saattaa huomata, että on napannut tiskiltä matkaansa kinkkuvoileivän ja jos jossain on vain lihaa tarjolla, hän ei kieltäydy.

’Faija metsästi ja äiti osasi kokata riistaa hyvin’, Putro kertoo.

Sitten tuli aika, jolloin Putron olisi tullut tarttua aseeseen, mutta eettiset syyt painoivat vaakakupissa ja poika ei seurannut isänsä jalanjäljissä. Isä kunnioitti poikansa päätöstä.

Kalaa Putro nauttii mielellään ja toivoi menunsa pääruoaksi kotimaista saalista. Ilveksen keittiössä valmistui suolapedillä paahdettua taimenta perunafondantin ja haudutetun purjon kanssa. Ja tähän vedet kielelle herauttavaan ateriaan tulee se sitruuna-hollandaise, jonka onnistuminen oli hetken veitsenterällä.

’Kalan paisto ilman rasvaa suolapedillä oli mainio oppi’, Putro kiittelee. Myös pääruoka sekä sille mätsätty viini, saksalainen, mukavan mineraalinen Kalkglimmer Grauburgunder saavat artistilta kiitosta.

Yhtä alkoholin tirpomista

Putro kertoo, että vuosien varrella moni asia on rundilla muuttunut.

’Kiertueella pystyy syömään hyvin. Siis kun ostaa kaupasta, mitä haluaa. Soittajalista saattaa jossain olla aika kämänen’, hän muotoilee.

’Klassisten soittopaikkojen ruoantaso on noussut valtavasti, Putro kuitenkin kiittelee heti perään. Ravintola Ilves on asettanut riman ja muut ovat seuranneet.’

’Aiemmin keikkailu oli yhtä alkoholin tirpomista’, hän paljastaa.

Nykyään Putro kertoo nauttivansa korkeintaan 1-2 annosta ennen keikkaa jännitystä taittaakseen. Jossain vaiheessa hän lopetti alkoholin käytön viideksi vuodeksi poistaakseen keikka-aamujen morkkikset.

’Huomasin, että aiemmin aamulla iskeneet huonousmorkkiset siirtyivät iltaan heti keikan jälkeen. Seisoin hotellin suihkussa ja kiroilin, että miksi en toiminut niin tai näin. Alkoholi ei siis vaikuttanut morkkiksen määrään’, hän kuvailee.

Ei pyydetty mitään, saatiin kaikki

Raiderin suhteen Putro paljastaa, että he keksivät erityisen hyvän tavan saada oivat bäkkäritarjoilut.

’Pyysimme kohtuullisia takahuonetarjoiluita. Ei siis pyydetty mitään, mutta saatiin kaikkea’, hän nauraa.  Kollegat ihmetteli, että miten teillä on näin hyvät tarjoilut, mutta ei me jaettu vinkkiä eteenpäin.’

Putro kertoo, että koska hänen esiintymisensä on vähäliikkeistä ja rauhallista, klassinen kolmen tunnin sääntö ateriattomuudesta pätee hyvin rundilla. Keikan jälkeen riittävät iltaleivät.

Putro pitää hedelmistä ja etenkin mandariinit miellyttävät. Siksi Putron artistimenun jälkiruokaan haettiin sitruksista potkua.  Koska Pariisissa nautittu crème brûlée oli jäänyt Putron mieleen menun makeaksi päätökseksi valmistettiin mandariinilla maustettu brûlée kandeeratuilla kumkvateilla ryyditettynä.

’Aivan mieletön jälkiruoka’, Purto hehkuttaa hennosti mandariinilta maistuvaa herkkua lusikoidessaan ja siemaillessaan sille paritettua, pienen baskituottajan makeaa jälkiruokaviiniä Astobiza Late Harvestia.

Aina välillä sattuu osuma

’Mieli ei ole päässyt laskemaan, sillä mulla on ollut tekemistä tarpeeksi’, Putro kuvailee pandemia-aikaa. Hän ehti tehdä edelliseen pitkäsoittoon liittyvän rundin lähes loppuun.

Korona-aika on saanut Putron pohtimaan, voiko olla musiikintekijä ilman livekokemusta. Hänestä vastaus on kyllä.

’En ole enää, tässä vaiheessa uraa, riippuvainen yleisön hyväksynnästä, Putro selittää. ’Sillä rakkaudennälkähän on primäärimotiivi esiintymisessä. Aiemmin suurin palkinto tuli yleisön eteen pääsemisestä.’

Putron pandemia-aika on kulunut töitä tehdessä ja musiikkia kirjoittaen. Tuoretta matskua on syntynyt varastoon ja Ylelle on valmistunut radiosarja.

’Lauluja voi kirjoittaa niin kauan kuin on ideoita. Itselläni pää toimii ja omaan hyvinvointiin voi vaikuttaa. Pidän rutiininomaisesta työskentelystä. Arjen sisältö on tänä erikoisena aikana tullut juuri tästä.’

’Biisien kirjoittamisessa olen sellainen roiskija. ’Rima ei ole korkealla, kirjoitan paljon ja aina välillä sattuu osuma, Putro hauskuuttaa.

Kuin keittämätön peruna

’Musiikkini on kuin keittämätön peruna. Siitä saa kaikennäköistä, mutta ei se itsessään miltään maistu’, tulee sen pidempiä pohtimatta vastauksena kysymykseen, mikä raaka-aine tai ruoka kuvaisi Putron musiikkia.

Ennen kokkailupäivän päättymistä Putro muistelee ensimmäistä keikkaansa Tavastialla. ’Se oli kauheen kivaa ja jännittävää. Me oltiin niin hermostuneita, sillä Tavastialla esiintyminen on merkki breikkaamisesta.

’Se on iso juttu, että saa jonkun sinne itseään katsomaan. Tavastialla esiintyvä artisti ei ole tyhjänpäiväinen, vaan hän tulee jättämään jälkensä Suomen musiikkiskeneen’, Putro miettii ja kiittää samaan hengenvetoon Ilvestä ja Tavastiaa.

’Ole ylpeä, että sain olla artistimenulla mukana. Kaikki asiat on mukavia, kun tekee niitä jonkun kanssa, joka osaa auttaa ja ohjata. Tykkään olla johdateltavana omista lähtökohdistani käsin.’

’Hollandaiseen en lähtisi yksin, mutta pelmenit ei enää tunnu liian vaikeilta, Putro summaa päivän oppeja.’

’Jäi sellainen olo, että tämä on todella yhdessä tehty menu.’

Teksti ja juoma- ja ruokakuvat: Mari Moilanen

Artistikuvat: Pietari Purovaara

Hanke on toteutettu Business Finland -rahoituksella.