Ravintola Ilveksen keittiössä on hurmaavan hilpeä tunnelma. Keittiössä suorastaan räiskyy toisiaan siivittävä energia, kun värikkään rap-duo Sofan Fanni ja Sonja heittäytyvät täysillä kokkaamisen saloihin.
Sonjan ja Fannin – varsinaisen psykedeelisen parivaljakon – kanssa jutellessa ei hiljaista hetkeä tule. Nauru helkkyy, hullutellaan, eläydytään, paneudutaan ja toinen jatkaa juttua siitä, mihin toinen lopettaa.
Molemmat tarttuivat ilolla mahdollisuuteen päästä kokkaamaan ravintola Ilvekseen keittiöpäällikön ohjauksessa.
-Ammattilaisen kanssa uskaltaa kokeilla. Tässä oppii paljon ja, kun fokus menee konkreettiseen, ei ehdi jännittää. Oli mieletöntä päästä osaavan ihmisen kanssa omaa menua ideoimaan, Fanni ynnää.
Hurmausruoilla ei pitkälle pötkitä
-Mun hurmausruoilla ei pitkälle pötkitä, nauraa Fanni. Tilaisin ruokaa tällaisessa tapauksessa. Tai sitten valmistaisin jotain, mitä en ole koskaan tehnyt. Vaikka vegaaniset tuulihatut.
Sonja on hiljaa, keskittyneenä tekemiseen, mutta innostuu pian.
-Nää kaalit vie mun huomion, hän naurahtaa kurttukaalista valmistettavaa, sienitäytteistä ballotinea alkuruoaksi rullatessaan.
-Mutta joo, lähtisin rehellisyydellä liikkeelle. Kokkaisin jotain, mikä on omasta mielestä hyvää. Ja sanoisin, että tämä on rakkaudella tehtyä, pohtii Sonja.
-Ja sitten sanoisin, että ensi kerralla voidaan mennä jonnekin syömään, hän vitsailee nauraen.
Duon käsissä syntyy alkuruoaksi kaalilaatikosta inspiraationsa saanut, näyttävä alkuruoka: herkkutatti ballotine tryffeli consommélla, sienillä ja sinapinsiemenkaviaarilla.
-Hyvin hienostunut makuelämys. Tässä kohtaa arkinen ja juhlava, Sonja analysoi annosta. Myös viini on mukavan kevyt ja menee hyvin tämän kanssa, hän jatkaa huljutellessaan espanjalaista, vegaanista, hedelmäistä ja hieman yrttistä Naturaleza Blanco -valkoviiniä lasissaan.
Kotiruoka saa kiitosta
Molemmat tunnustavat avoimesti, että eivät ole mitään keittiövelhoja.
-Olemme molemmat kotoisin pikkupaikkakunnilta, tykkäämme simppeleistä mauista ja raaka-aineista. Perinteisestä kotiruoasta.
Vegaaniruokailu on molemmilla verissä. Sonja joskus syö munia tai kalaa.
-Ei mulla riitä kärsivällisyys ja taito aikaa vieviin kokkauksiin, Fanni tuskailee. Enkä ymmärrä maustamisen päälle mitään, hän paljastaa. Arkena maistuu vegaaninen pasta bolognese, makaronilaatikko tai kaalilaatikko. Tosi basic jutut.
-En voi kieltää eroavani tästä paljoakaan, Sonja jatkaa. Yhdistelen vaan kaikkee, heitän ne pellille ja uuniin. Syön jotain käytännöllistä ja nopeeta.
-Joskus sitten menee överiksi. Laitan ruokaa suunnitelmallisemmin, otan aivan liikaa tekemistä ja uuvahdan kesken kokkauksen, Sonja paljastaa.
Molemmat työskentelevät freelancereina – myös näyttelijöinä bändin lisäksi – ja toteavat elämän olevan epäsäännöllistä ja struktuurin puuttuvan. Tämä väistämättä heijastuu ruoanlaittoon.
Adrenaliini vie näläntunteen
Molemmat käyttävät mahdollisuuksien mukaan vastuullisia raaka-aineita ja nauttivansa mieluusti lähiruokaa.
-Se on jo iso teko, että noudattaa kasvisruokavaliota. Tosin mikään syöminen ei ole täysin kestävää, toteaa Fanni.
Keikoilla vegaanius on Fannin ja Sonjan mukaan otettu hienosti huomioon. Ja raiderilla on luonnollisesti osviittaa siitä, mitä duo bäkkärille toivoo.
-Meidän keikat on tosi fyysisiä. Hypitään ympäri lavaa, joten raiderilla on urheilujuomia, Fanni kertoo.
-Lisäksi bäkkärille toivotaan vegejugurttia, rahkaa, hedelmiä, smoothieita, merisuolasipsejä ja kivennäisvettä. Terveellisiä juttuja. Jotain sellaista, mitä on helppo jännitykseltä nauttia, Sonja vinkkaa ja kertoo, että adrenaliini vie näläntunteen ennen keikkaa.
Alkoholi ei kuulu duon repertuaariin ennen keikkaa.
-Ei oteta faneja itsestäänselvyytenä. Halutaan kohdata ihmiset. Yksi annos keikan jälkeen on toki ok, molemmat myöntävät.
Keskellä yötä ranskiksia
-Kun adrenaliini laskee keikan jälkeen, näläntunne heilahtaa kovaa. On niitäkin kertoja, kun on keskellä yötä lähdetty metsästämään ranskanperunoita, he nauravat.
Pääruokaa, Punajuuri Wellingtonia silkkisellä maa-artisokkapyreellä valmistaessaan duo kertoilee koronan kuormittamasta, menneestä vuodesta.
-Kuviot maaliskuussa 2020 julkaistun debyyttialbumin kanssa jäivät pahasti kesken. Piti olla julkkarikeikka Tavastialla, piti olla kiertuetta ja siihen se tyssäsi, Fanni harmittelee.
-Meille keikat ovat sitä parasta promootiota. Pääsee esittäytymään ja saa näin uusia faneja, Sonja taustoittaa.
Kun punajuuri Wellingtonia maistellaan hieman myöhemmin saksalaisen X-Berg Pinot Noir -punaviinin kanssa, molemmat ovat enemmän kuin tyytyväisiä.
-Superhyvää tää maa-artisokkapyree, niin simppeli, mutta niin maukas.
Molemmat ovat tykänneet lapsuudessa valmistetusta peltipiirakasta ja se inspiroi keittiöpäällikkö Riikan valmistamaan tämän äärettömän näyttävän, taikinakuoreen käärityn herkullisen pääruoan.
-Viini raikastaa upeasti tämän ruoan syvää makua, Sonja maistelee. Tasapainottaa mukavasti kokonaisuutta. Ja tämä raitajuuri on mainio tässä annoksessa.
Päälle ripoteltuna sitruunaa
Fanni ja Sonja katsovat toisiaan salaperäisesti hymyillen. Ai mikä raaka-aine meidän musiikkimme on? Supinaa ja merkitseviä katseita.
-Voidaanko me sanoa se?
-Joo eli me ollaan sitruuna. Todella tykätty raaka-aine, rakas sellainen. Helppoa laittaa kaikkeen. Kuitenkin ytimekäs ja kirpeä. Muovautuva, Sonja laskettelee ja alkaakin sitten perua sanomisiaan.
-Se raitajuuri, mitä aluksi käsiteltiin, jäi kyllä kiehtomaan. Siinä värit blendautuu kauniisti, on monia sävyjä ja kirkautta. Omintakeinen juures. Harvinainenkin.
Eli siis lukitaanko raitajuuri?
-Me ollaan raitajuuri, jonka päälle on ripoteltu sitruunaa, keksii Fanni.
Parivaljakon nauru hersyy keittiössä ja se tarttuu.
Nyt tää tapahtuu!
Syyskuussa bändi viimein pääsi nousemaan Tavastian lavalle rajoitetun yleisömäärän julkkarikeikalle.
-Se oli aivan euforista. Ihanaa, kun kaverit tuli bäkkärille. Keikkamyyjä Esakin intoili, että tää oli meidän paras keikka. Oltiin niin täpinöissämme, että ei meinattu saada vaatteita vaihdettua viimeisille biiseille.
-Keikan lopussa tunnelma oli tosi emotionaalinen. Tavan keikka palautti uskoa omaan juttuun, Sonja kertoo silminnähden liikuttuneena.
-Se on vaatinut paljon mentaalista työtä, että olemme jaksaneet uskoa, että tästä tulee jotain. Korona toi siihen mausteeksi pelon ja mahdollisuuden, että näin ei tule tapahtumaan, Fanni jatkaa.
-Tavan keikan jälkeen tähän meidän tekemiseen laskeutui rauha, Sonja iloitsee. Oli supertärkeä hetki, kun pääsi esittämään levyn biisejä livenä. Fiilis oli, että nyt tää tapahtuu, nyt tää tapahtuu!
Kumarrus äitien suuntaan
-Oi hei, wau, huokaa Sonja kun jälkiruoka – vegaaniset vaniljapannukakut lakkacouliksella ja valkosuklaamoussella unkarilaisen Sweet Tokaj-viinin saattelemana – saapuu pöytään.
Molemmat puhuvat lämpimästi siitä, kuinka hyvää ruokaa heidän äitinsä ovat aina laittaneet ja kuinka ennakkoluulottomasti nämä ei-vegaanit kokkaavat tyttärilleen.
-Letut ja pannarit ovat ihan lemppareita. Siitä inspiraatio tähän jälkiruokaan, Sonja kertoo. Äiti on aina tehnyt pannaria maanantaisin eli kumarrus äidin suuntaan.
Ihan superhyvää, myötäilee Fanni. Kyllä tässä kova tiputus tulee, kun olen taas itsekseni kotikeittiössä, hän nauraa.
Pelinappulat ovat muuttuneet
Duo ei ole jäänyt pandemian aikana lepäämään laakereilleen. Jotain uutta ja jännittävää on tulossa. Tuoretta musaa ainakin. Ja käynnissä myös jokin projekti, josta he hetken aikaa kuiskuttelevat ja toteavat, että eivät voi vielä sitä paljastaa.
-Sanotaan nyt vaikka näin, että pelinappulat ovat muuttuneet, kuittaa Fanni.
Jäämme siis innolla odottamaan Sofan uusia tuulia.
Uutisia ennen he lupaavat tulla ravintola Ilvekseen ’päivittelemään meiän mieletöntä menua ja legendaarista Tavaa’. Onhan Sonja kotoisin Sonja päivittelykulttuurin kehdosta, Puumalasta.
Ja taas nauru pulppuaa.
Teksti ja juoma- ja ruokakuvat: Mari Moilanen
Artistikuvat: Pietari Purovaara
Hanke on toteutettu Business Finland -rahoituksella.